Rakkautemme (2022, 10 min) on orkesterilaulu sopraanolle ja sinfoniaorkesterille. Sävellys on omistettu sopraano Tuuli Lindebergille. Rakkautemme on kolmas osa Radion sinfoniaorkesterin tilaamasta laulusarjasta Homo Sapiens (2020–2022). Laulusarjan osat voidaan esittää yksittäin itsenäisinä orkesterilauluina.

Orkesterilaulu nro 3 Rakkautemme (2022) sopraanolle ja sinfoniaorkesterille on sävelletty Ville Hytösen runoon, joka on julkaistu runokokoelmassa Idän musta joutsen (2009). Mielestäni runossa on inspiroivasti vangittu omaperäisen monitulkintainen sanoma. Olikin innoittavaa saada musiikin kautta käsitellä runon sisältöä.

Laulusarjan Homo Sapiens (2020–2022) muut osat ovat 1. Synny! (2022) sopraanolle ja orkesterille, ja 2. Kohdusta (2022) sopraanolle, harpulle ja jousiorkesterille. Laulusarja on järjestyksessä kolmas laulullinen teokseni, jota ennen syntyivät Pasi Hyökille omistettu Haljennut (2004, 7 min) sopranista-baritonille ja jousitriolle, ja Helsingin kamarikuorolle omistettu Maailmamaa (2010, 40 min) sekakuorolle ja nauhalle. Kaikissa näissä kolmessa teoksessa laulajien laulamat tekstit ovat suomenkielisiä. Sitä vastoin Maailmamaan ääninauhoissa on käytetty yhteensä 14 eri kieltä. Kuitenkin, laulumusiikin saralla, ikioman äidinkielen ja sävelkielen tietynlaiseen yhteensulautumiseen pyrkiminen onkin tuttuudessaan tuntunut luontevalta tavoitteelta. Yhtäältä tarkoituksena on ollut kunnioittaa tekstin merkityssisältöjä ja samalla pureutua itse tekstin rakenteisiin musiikillisin keinovaroin. Esimerkiksi, alkuperäistä tekstiä on saatettu pilkkoa osiin purkamalla sanoja tavuihin ja äänteisiin, ja sitä kautta koettaa foneettisesti sulauttaa tekstiä olennaiseksi osaksi sävellyksen akustiikkaa.

Ihmisäänen huikea kyky tuottaa mitä moninaisimpia äänenvärejä mahdollistaa suunnattoman määrän musiikillisia asioita eksakteista kielellisistä merkityssisällöistä mitä eriskummallisimpiin nonsense-sointeihin. Esimerkiksi, vokaalien ääntäminen, joka on toisaalta hyvin arkinenkin asia, vaatii yllättävän monimutkaisen ja muovautuvan ’artikulaatiokoneiston’ kaikkine suun muotoineen ja kielen asentoineen. Miltei kuin, kuvaannollisesti ilmaistuna, puhallinsoittimen putki alkaisi yhtäkkiä pullistella tai jousisoittimen muoto vaihdella. Ihmisääni pystyykin plastisuutensa myötä muovautumaan ikään kuin moniksi eri instrumenteiksi. Musiikillisesta näkökulmasta, lauluäänessä piilee potentiaalisesti tavallaan koko ihmiselon kirjo.

Orkesterilaulu musiikillisena lajina on sangen innoittava monipuolisine tekstin, laulun ja orkesterin yhteisvuorovaikutuksineen. Oli erityisen inspiroivaa saada säveltää orkesterilaulu Rakkautemme Tuuli Lindebergille ja Radion sinfoniaorkesterille kapellimestarinaan Anna-Maria Helsing.

Sampo Haapamäki