Neljäsosasävelaskelpianokonsertto
2017
40 min
Neljäsosasävelaskelpianolle ja kamariorkesterille
Tilannut Avanti! kamariorkesteri
Omistettu Elisa Järvelle
Neljäsosasävelaskelpianokonsertto (2017) Ritarihuone, Helsinki 6.11.2017
Elisa Järvi, neljäsosasävelaskelpiano
Avanti!
Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari
Instrumentaatio
Solisti ja 28 muusikkoa:
sooloneljäsosasävelaskelpiano +
2 huilua (2. huilun lisäsoitin pikkolo),
2 B-klarinetti (2. klarinetin lisäsoitin B-bassoklarinetti),
2 fagottia (2. fagotin lisäsoitin kontrafagotti),
1 käyrätorvi (in F), 1 C-trumpetti, 1 tenoripasuuna,
patarummut (1 soittaja), lyömäsoittimet (2 soittajaa), harppu,
I viulut (4 soittajaa), II viulut (3 soittajaa), alttoviulut (3 soittajaa),
sellot (3 soittajaa), kontrabassot (2 soittajaa)
(kontrabassot: 5 kieltä, matalin kieli H)
Esitykset
Kantaesitys: Maanantai 6.11.2017 klo 18
”Ultrakromatiikkaa – Avanti!”
Konsertti on osa PianoEspoo 2017 -festivaalin ohjelmaa
Ritarihuone, Ritarikatu 1, Helsinki
Elisa Järvi, neljäsosasävelaskelpiano
Avanti! kamariorkesteri
(neljäsosasävelaskelpianon äänisuunnittelu: Libero Mureddu – huilu: Kaisa Kortelainen – huilu ja pikkolo: Heljä Räty – klarinetti: Angel Molinos – klarinetti ja bassoklarinetti: Heikki Nikula – fagotti: Otto Virtanen – fagotti ja kontrafagotti: Yasuko Matsuzaki – käyrätorvi: Tero Toivonen – trumpetti: Tomas Gricius – pasuuna: Pasi Mäkinen – patarummut: Naoki Yasuda – lyömäsoittimet: Tuija-Maija Nurminen ja Tuomo Lassila – harppu: Katilyne Roels, I viulu: Jukka Rantamäki, Kati Rantamäki, Elisar Riddelin ja Virpi Taskila – II viulu: Paula Sundqvist, Tiina Paananen, Krista Jäänsola – alttoviulut: Tuula Riisalo, Jussi Aalto, Martta Wahlberg – sello: Jaakko Paarvala, Jukka Rautasalo, Liina-Mari Raivola – kontrabasso: Timo Ahtinen, Eero Ignatius)
Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari
Ohjelmateksti
Neljäsosasävelaskelpianokonsertto (2017, 40 min) on Avanti!-kamariorkesterin tilausteos. Sävellys on omistettu neljäsosasävelaskelpianisti Elisa Järvelle. Partituurin sävellysprosessi kesti noin vuoden. Neljäsosasävelaskelpianokonserton instrumentaatio koostuu sooloneljäsosasävelaskelpianosta ja 28 hengen kamariorkesterista. Jokaisella kamariorkesterin soittajalla on oma itsenäinen stemmansa. Teoksen kaikilla orkesteri-instrumenteilla, joilla se vain on käytännössä mahdollista, soitetaan neljäsosasävelaskelia, kuten puilla, vaskilla, jousilla, patarummuilla sekä mikrosävelisesti viritetyllä harpulla. Konserton neljäsosasävelaskelharmonioita on muodostettu sekä spektraalisesti taajuuksien näkökulmasta että säveljoukollisesti intervallien näkökulmasta.
Kyseessä oleva neljäsosasävelaskelpiano on uusi instrumentti. Aloitimme soittimen kehittelyn yhdessä pianotaiteilija Elisa Järven kanssa jo 2000-luvun alkupuolella. Prosessi onkin ollut monivaiheinen, siihen on kuulunut mm. keksimis- ja suunnitteluvaihe, rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimisvaihe, sekä lopulta itse rakennusvaihe. Yli 10 vuotta kestäneen prosessin aikana mukana on ollut monia eri ihmisiä tavalla tai toisella. Esimerkiksi Matti Kyllönen oli mukana projektissa vuosien 2007-2011 aikana ja hän rakensikin yhden oktaavin laajuisen prototyypin vuonna 2011. Libero Mureddu on ollut soitinkehittelyn teknologinen konsultti vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäisen kokonaisen neljäsosasävelaskelpianokoskettimiston rakensi Otso Haapamäki Suomen Kulttuurirahaston tuella vuonna 2014. Hän rakensi myös toisen yksilön Sibelius-Akatemian (Kehittämiskeskus ja Pianomusiikin osasto) tilauksesta vuonna 2015. Molemmat soittimet on rakennettu Ars-Ahjon verstaalla Toholammilla.
Neljäosasävelaskelpianon ambitus on samanlaajuinen kuin tavallisessa pianossa eli 7 oktaavia ja pieni terssi. Neljäsosasävelaskelpianossa on koskettimia yhteensä 227 kpl. Ylimpänä ja kauimpana (soittajasta käsin) ovat takavalkoiset ja mustat koskettimet, joita on yhteensä 88 kpl. Keskellä on harmaat koskettimet, joita on 87 kpl. Alimpana ja lähimpänä soittajaa on etuvalkoiset koskettimet, joita on yhteensä 52 kpl.
Valkoisia koskettimia on siis tuplamäärä tai pikemminkin perinteiset valkoiset koskettimet on katkaistu kahteen osaan. Valkoisen koskettimen sävelen voi siis soittaa joko etu- tai takavalkoiselta koskettimelta. Tämä ratkaisu liittyy esimerkiksi ihmisen käden fysiologiaan (erityisesti peukaloon) eli ergonomisiin syihin. Harmaat koskettimet on sijoitettu katkaistujen valkoisten koskettimien väliin – aivan kuin neljäsosasävelaskelkoskettimet (harmaat) olisivat kasvaneet orgaanisesti perinteisestä pianon koskettimistosta. Näiden ratkaisujen voidaan ajatella myös symbolisesti tukevan neljäsosasävelaskelharmonista ajattelua. Olemmekin Järven kanssa käyttäneet suunnittelemastamme koskettimistosta nimitystä fuusiokoskettimisto. Tavoitteenamme on siis ollut pyrkiä siihen, että fuusiokoskettimisto tuntuisi pianistisessa mielessä mahdollisimman tutulta, mutta samalla huokuisi neljäsosasävelaskelajattelua kuin luonnostaan. Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt mallisuojan Järven ja Haapamäen kehittämälle neljäsosasävelaskelkoskettimistolle vuonna 2016.
Tässä välissä voisimme palata miltei sata vuotta taaksepäin, vuoteen 1923, jolloin August Förster rakensi Saksassa neljäsosasävelaskelpianon yhteistyössä tsekkiläisen säveltäjä Alois Hàban kanssa. Heidän mallinsa koskettimisto on erilainen. Lähimpänä soittajaa on tavallinen pianon koskettimisto. Heti perään kauempana ja hieman korkeammalla on toinen tavallinen pianon koskettimisto, jolla voi soittaa kromaattisten sävelten väliin jäävät neljäsosasävelaskelsävelet. Näiden jälkeen vielä kauempana ja korkeammalla on kolmaskin koskettimisto, pienet apukoskettimet, joilla voi soittaa samat kromaattiset sävelet kuin etummaisellakin koskettimistolla. Malli voidaankin kokea siinä mielessä epäergonomisena, että käsiä joutuu liikuttamaan suhteellisen pitkiä matkoja erillisiltä tuntuvien koskettimistojen välillä tuottaakseen neljäsosasävelaskelia. Yhdellä kädellä neljäsosasävelaskelintervalleja tai -sointuja soitettaessa otteet saattavatkin olla yllättävän monissa tapauksissa soittajan ulottumattomissa. Lisäksi malli huokuu paradoksaalisesti kromaattisuutta, sillä neljäsosasävelaskelkoskettimet ovat erilliseltä tuntuva tavallisen pianon kaltainen koskettimisto. Tällainen rakenne saattaakin johdatella esimerkiksi kuulokuvaan, jossa ensin soitetaan kromaattista musiikkia etummaiselta koskettimistolta, minkä jälkeen siirrytään soittamaan keskimmäistä koskettimistoa,joka edelleen itsessään soi kromaattisesti, vaikkakin neljäsosasävelaskeleen päässä etummaisesta koskettimistosta. Mallista voi saada myös sellaisen vaikutelman, että neljäsosasävelaskelkulkuja soitettaessa tietynlainen käsien itsenäisyys saattaa vähentyä. Mallilla vaikuttaisi nimittäin olevan erityisen vaikeaa, miltei mahdotonta, soittaa samaan aikaan molemmilla käsillä esimerkiksi kontrapunktisesti itsenäisiä nopeita polyrytmisiä neljäsosasävelaskellinjoja. Siten Försterin mallissa tuntuukin olevan merkittäviä rajoituksia juuri neljäsosasävelaskelisen nykymusiikin näkökulmasta. Olemmekin Järven kanssa halunneet välttää kyseisenlaiset rajoitukset ja päädyimmekin omassa koskettimistosuunnittelussamme pyrkiä neljäsosasävelaskelisten mahdollisuuksien kirjoon ergonomisuuden ja fuusiomaisuuden kautta.
Alun perin, yli 10 vuotta sitten, yhteistyössä pianotaiteilija Järven kanssa, meillä oli tarkoitus rakennuttaa täysin akustinen neljäsosasävelaskelflyygeli. Valitettavasti budjetin vähäisyyden takia se ei ole vielä toteutunut. Vuodesta 2010 lähtien, rahoitusrealiteettien takia, luovuimmekin alkuperäisestä suunnitelmasta toistaiseksi, ja suuntasimmekin tavoitteemme jonkinlaisen ’puoliakustisen’ neljäsosasävelaskelpianon rakennuttamiseen. Toivomme kuitenkin, että myös täysin akustinen versio toteutuisi esimerkiksi seuraavien 10 vuoden sisällä. Prosessi ei siis vielä ole ohi, vaan yhä käynnissä. Eräs vaihtoehto akustisen neljäsosasävelaskelflyygelin rakennuttamiseen olisi löytää jo olemassa oleva pianotehdas yhteistyötahoksi, se ei kuitenkaan ole vielä yrityksistä huolimatta onnistunut.
Joka tapauksessa nyt olemassa oleva neljäsosasävelaskelpiano on midikoskettimisto, jossa on tietynlaisia ’puoliakustisia’ piirteitä. Neljäsosasävelaskelpianossa on käytetty PNOScan-merkkisiä optisia sensoreita. Instrumentissa voidaan ajatella olevan ikään kuin ’puoliakustisia’ ominaisuuksia mm. siksi, että sen koskettimet ovat aidoista flyygelin koskettimista rakennettu, ja myös painotettu samalla tavoin kuin aidossa flyygelissä. Soittimen raaka-ainekoskettimet on hankittu Estonia-pianotehtaalta Tallinnasta. Soittajan tuntuma on pyritty tekemään mahdollisimman pianistiseksi. ’Puoliakustisuutta’ lisää se, että neljäsosasävelaskelpiano on midikoskettimistona mahdollista liittää kahteen akustiseen disklavieriin, joista toinen on viritetty neljäsosasävelaskeleen alemmas. Tällä tavalla on siis mahdollista saada neljäsosasävelaskelpianosta ulos täysin akustista ääntä. On kuitenkin ilmennyt, että tässä vaihtoehdossa disklaviereiden viive on valitettavasti noin 0,2-0,5 sekuntia (riippuen disklaviereiden mallista). Midi-informaatio kyllä siirtyy disklaviereihin sähkön nopeudella, mutta disklavierin fyysinen motoriikka aiheuttaa viiveen. Teoksesta riippuen, 0,2-0,5 sekunnin viive voi olla orkestraalisen yhteissoiton toimivuuden kannalta liikaa, mutta esimerkiksi soolosoitossa disklavierien käyttö luonnollisesti toimii paremmin. Kuitenkin ainakin kyseisen konserton tapauksessa neljäsosasävelaskelpianon ääni on päätetty tuoda kaiuttimien kautta kuuluville käyttämällä Bidule- ja PianoTeq-ohjelmistoja. PianoTeq on nykystandardien mukainen laadukas sähköinen pianosoundisto. Tässä siis menetetään akustisuus, mutta säilytetään rytminen viiveettömyys.
Neljäsosasävelaskelpianon kehittäminen on siis määrä jatkua, kunnes täysin akustinen versio on osa todellisuutta. Toivottavasti rahoitus ja yhteistyötahot löytyvät jossain vaiheessa. Pitkällä tähtäimellä voisi ajatella myös kevytrakenteisen ja edullisen sähköpianoversion valmistamista, jotta fuusiokoskettimisto voisi olla mahdollisimman monen halukkaan hankittavissa. Toivottavasti tulevien vuosikymmenien myötä koskettimistosta olisi hyötyä enenevässä määrin myös esimerkiksi pedagogisessa mielessä. Fuusiokoskettimistosta voidaan siis tulevaisuudessa tottakai tehdä erilaisia versioita, mutta lopulta, Neljäsosasävelaskelpianokonsertto on sävelletty aivan kuin täysin akustinen versio olisi jo olemassa.
Neljäsosasävelaskelpianokonsertto on järjestyksessä neljäs säveltämäni konsertto. Ennen Neljäsosasävelaskelpianokonserttoa syntyivät Heikki Nikulan tilaama bassoklarinettikonsertto Kirjo (2006, 35 min, omistettu Heikki Nikulalle), Gaudeamus-musiikkiviikon tilaama neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto Velinikka (2008, 25 min, omistettu Veli Kujalalle) ja Tapiola Sinfoniettan tilaama neljäsosasävelaskelkitara-neljäsosasävelaskelharmonikka-kaksoiskonsertto Conception (2012, 30 min, omistettu Veli Kujalalle ja Juuso Niemiselle). Alkaen 13 vuoden takaisesta Musiikin aika -festivaalin tilausteoksesta Haljennut (2004, 7 min, omistettu Pasi Hyökille), kaikissa sävellyksissäni on neljäsosasävelaskeluutta. Nimi Haljennut kuvastaakin harmonian tavallisesti pienimmän intervallin, puolisävelaskeleen, jakautumista kahdeksi neljäsosasävelaskeleeksi. Neljäsosasävelaskelsävelien nuottinimet määräytyvät siten, että ¼-sävelaskelylennetyt ovat US-päätteisiä ja ¼-sävelaskelalennetut OS-päätteisiä. Täten esimerkiksi C:stä ylöspäin sävelnimet ovat C, Cus, Cis, Dos, D, Dus, Dis, Eos, E, jne. Neljäsosasävelaskelintervallien nimitykset muodostuvat etuliitteillä neljäsosavähennetty, neutraali ja neljäsosaylinouseva. Tällä tavoin esimerkiksi terssit nimetään laajenevassa järjestyksessä: vähennetty, neljäsosavähennetty, pieni, neutraali, suuri, neljäsosaylinouseva ja ylinouseva terssi.
Avanti! sai Suomen Kulttuurirahaston tukemalta Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastolta apurahan Neljäsosasävelaskelpianokonserton tilaamiseen. Kyseisiä Sibeliuksen seuraajat -apurahoja jaettiin yhteensä viidelletoista Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterille, jotka puolestaan tilasivat teoksia yhteensä viideltätoista Suomen Säveltäjät ry:n jäseneltä. Projektin kaikki 15 teosta kantaesitetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden aikana.
Arvostan suuresti Avanti!n riskinottokykyä ja tahtoa ottaa neljäsosasävelaskelpiano osaksi omaa visionääristä konserttielämäänsä. Arvostan suuresti Elisa Järven musikaalista ja soitinkehittelyllistä kekseliäisyyttä, virtuoosisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Olen onnellinen, että Elisa Järvi ja Avanti! kapellimestarinaan Tomas Djupsjöbacka kantaesittävät Neljäsosasävelaskelpianokonserton. Kiitän kaikkia tahoja, jotka ovat olleet edistämässä uuden instrumentin syntymistä. Kauan eläköön neljäsosasävelaskelpiano!
rakentanut Otso Haapamäki, Ars-Ahjon verstaalla Toholammilla 2015
Sampo Haapamäki