Neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 2
neljäsosasävelaskelharmonikalle ja sinfoniettalle
(huhtikuu 2025, 2. Editio)
(27 min)
tilannut Hetan Musiikkipäivät,
omistettu Veli Kujalalle,
kantaesitys:
Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka,
Arktisk Filharmonian Sinfonietta,
Timothy Weiss, kapellimestari,
Hetan Musiikkipäivät 2025,
Enontekiön kirkko,
11.4.2025
Instrumentaatio
solisti ja sinfonietta:
sooloneljäsosasävelaskelharmonikka +
2 huilua (2. huilun lisäsoitin pikkolo)
1 oboe
1 englannintorvi
1 B-klarinetti
1 B-bassoklarinetti
1 fagotti
1 kontrafagotti
2 käyrätorvea (in F)
1 C-trumpetti
1 tenoripasuuna
lyömäsoittimet (2 soittajaa)
1 piano
I viulu (minimissään 1 soittaja)
II viulu (minimissään 1 soittaja)
alttoviulu (minimissään 1 soittaja)
sello (minimissään 1 soittaja)
kontrabasso (minimissään 1 soittaja) (5 kieltä, matalin kieli H)
Esitykset
kantaesitys:
Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka
Arktisk Filharmonian Sinfonietta
Timothy Weiss, kapellimestari
Hetan Musiikkipäivät 2025
Enontekiön kirkko
11.4.2025
Ohjelmateksti
Neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 2 (2025) on sävelletty neljäsosasävelaskelharmonikalle ja sinfoniettalle. Konsertto on kolmiosainen. Osien väleissä on tarkoitus pitää (vähintään) lyhyehköt tauot. Jokainen osa koostuu neljästä taiteesta. Taiteet osien sisällä soitetaan yhteen ilman taukoja. Sävellyksen kesto on arviolta 27 minuuttia.
Neljäsosasävelaskelharmonikkakonserton nro 2 (2025) tilasi Hetan Musiikkipäivät 2025 (Tapio Tuomela, taiteellinen johtaja), ja se on omistettu Veli Kujalalle. Veli Kujala on erityisen musikaalinen ja monialainen muusikko, säveltäjä, improvisoija, pedagogi, tutkija – ja jopa taikuri ja keksijä. Konserton kadenssi on solistin improvisaatio, säveltämä tai näiden yhdistelmä.
Oli sanoinkuvaamattoman inspiroivaa ja suuri kunnia saada säveltää konsertto Veli Kujalalle ja Arktisk Filharmonian Sinfoniettalle kapellimestarinaan Timothy Weiss. He kantaesittivät Neljäsosasävelaskelharmonikkakonserton nro 2 (2025) Hetan Musiikkipäivillä Enontekiön kirkossa 11.4.2025.
Ensimmäinen tämän genren sävellykseni on Velinikka (2008), neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 1. Ensimmäisen ja toisen konserton säveltämisen välissä ehti kulua aikaa 17 vuotta. Ensimmäistä konserttoa säveltäessäni olin vielä suhteellisen ‘nuori’ 29-vuotias säveltäjä, mutta toista säveltäessäni täytin 46 vuotta. On sanomattakin selvää, että 17 vuodessa (itseni lisäksi) maailma ympärillämme on muuttunut paljon.
Velinikka (2008) oli eräs ensimmäisistä Veli Kujalan neljäsosasävelaskelharmonikalle sävelletyistä teoksista. Noista ajoista lähtien tälle instrumentille on sävelletty kymmeniä teoksia useiden eri säveltäjien toimesta. On myös erityisen tärkeää, että instrumentteja on rakennettu lisää (muutamille neljäsosasävelaskelharmonikansoittajille pääasiassa Euroopan alueella). Vuosien varrella, askel askeleelta, tähän suhteellisen uuteen instrumenttiin on löytynyt uusia näkökulmia (ja toivottavasti löytyy lisää myös tulevaisuudessa). Joka tapauksessa, minusta tuntui siltä, että viimeistään nyt oli aika säveltää järjestyksessä toinen konserttoni tälle suurenmoiselle soittimelle. Sävellysprosessi kesti vuoden.
Yhteistyömme Veli Kujalan kanssa alkoi 2000-luvun alussa. Veli Kujala keksi neljäsosasävelaskelharmonikan 2004. Neljäsosasävelaskelkielipenkit on suunnitellut Veli Kujala ja rakentanut Pigini, harmonikkatehdas Italiassa, vuonna 2006. Neljäsosasävelaskelharmonikan merkittävin ero standardiin konserttiharmonikkaan verrattuna on, että sen kielipenkit on vaihdettu neljäsosasävelaskelkielipenkkeihin. Neljäsosasävelaskelkielipenkeillä voi tuottaa viisioktaavisen täysneljäsosasävelaskelasteikon. Instrumentissa käytetään tasavireistä neljäsosasävelaskelviritysjärjestelmää, jossa oktaavi on jaettu 24 yhtä suureen osaan.
Neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 2 (2025) on sävelletty Teoston sävellystilaustoimikunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) rahallisella tuella. Nykyään monet säveltäjät ovat kiinnostuneita käyttämään mikrointervalleja. Tämä on synnyttänyt tarpeen kehittää lisää instrumentteja, joilla niitä voidaan tuottaa. Neljäsosasävelaskelharmonikka on yksi vastaus tähän tarpeeseen. Toivottavasti instrumentin tulevaisuus olisi positiivinen, kauan eläköön neljäsosasävelaskelharmonikka!
Sampo Haapamäki (huhtikuu 2025)
Tutustu lisää
Neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 2
1st Movement: TRAP
1.1 Whistleblower : “So long, privacy!”
1.2 Hacker : “Control versus freedom”
1.3 AI : “Confidentiality breach – Ego error”
1.4 People : “Host hack, honey trap”
2nd Movement: MARIONETTE
2.1 Whistleblower : “Blackmailed (server bias)”
2.2 Hacker : “Recruited – Take no prisoners!”
2.3 AI : “Arbitrariness – Authorized”
2.4 People : “Please, let us be marionettes”
3rd Movement: PEACE
3.1 Whistleblower : “Mass surveillance – Collective unconsciousness”
3.2 Hacker : “Blindspot is watching – Tragicomic humanity”
3.3 AI : “Co-existing, in peace?”
3.4 People : “Master: Peace of [sic]!”
[Tämä konsertto on (tai ainakin voidaan ajatella olevan) niin sanottua ’abstraktia’ musiikkia. Haluttaessaan näiden osien ja taitteiden nimet voidaan toki jakaa yleisölle, mutta se ei ole pakollista. Sen sijaan nämä nimet voidaan tulkita olevan tarkoitettu ’inspiraatioksi’ muusikoille.]