← Takaisin sävellyksiin

Motto

2015

28 min

Sinfoniaorkesterille

Tilannut:

Yleisradio Oy

Radion sinfoniaorkesteri

Kantaesitys
Radion sinfoniaorkesteri

Dima Slobodeniouk, kapellimestari

Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali

18.3.2016

Instrumentaatio

79 muusikkoa:

3333, 4331, T+3, hrp, pno/cel, jouset 14-12-10-8-6

[2 huilua, 1 pikkolo, 2 oboeta, 1 englannintorvi, 2 B-klarinettia, 1 B-bassoklarinetti, 2 fagottia,

1 kontrafagotti, 4 F-käyrätorvea, 3 C-trumpettia, 2 tenoripasuunaa, 1 bassopasuuna, 1 tuuba,

patarummut (1 soittaja), lyömäsoittimet (3 soittajaa), harppu, piano/celesta (1 soittaja),

14 I viulua, 12 II viulua, 10 alttoviulua, 8 selloa, 6 kontrabassoa (5 kieltä, matalin kieli H)]

Esitykset

Kantaesitys: 18.3.2016 klo 19

Radion sinfoniaorkesteri

Dima Slobodeniouk, kapellimestari

Musiikkitalo, Konserttisali

Mannerheimintie 13 

Helsinki

Ohjelmateksti

Motto (2015, 28 min) on ensimmäinen sävellykseni täysimittaiselle sinfoniaorkesterille, mutta järjestyksessä seitsemäs orkestraaliselle instrumentaatiolle. Ennen Mottoa syntyivät kolme kamariorkesteriteosta (Signature 2003, Fresh 2004 ja Design 2005) ja kolme konserttoa (bassoklarinettikonsertto Kirjo 2006, neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto Velinikka 2008 ja neljäsosasävelaskelkitara-neljäsosasävelaskelharmonikka-kaksoiskonsertto Conception 2012).

Eräs yleisistä tavoitteistani säveltäjänä on ollut pyrkiä rakentamaan teoksia, joissa musiikin eri parametrien kehityskaaret kommunikoisivat symbioottisesti keskenään muodostaen jäntevän kokonaismuodon. Musiikin parametrien kommunikaatiolla tarkoitan esimerkiksi tilannetta, jossa tietyllä nyt-hetkellä tapahtuu jokin muutos vaikkapa orkestraatiossa, jolloin ikään kuin musiikilta itseltään kuulostellaan, miten harmonia luontevasti reagoisi muutokseen, tai vastaisiko rytmiikka siihen jotenkin ja miten se vaikuttaisi esimerkiksi dynamiikkaan. Tällaisten teoksen sisäisen logiikan vuorovaikutusvirtausten muodostamisen avulla voi pyrkiä luomaan ajallisesti pidempiäkin musiikin parametrien kehityskaaria. Niiden toisiinsa suhteutuva tasapainoilu voi osaltaan synnyttää ja purkaa jännitteitä sävellyksen jaksojen välillä, päämääränä rakentaa kestävää omalakista kokonaisuutta.

Alkaen teoksestani Haljennut (2004), kaikissa sävellyksissäni on neljäsosasävelaskeluutta. Nuottinimet määräytyvät siten, että ¼-sävelaskelylennetyt ovat US-päätteisiä ja ¼-sävelaskelalennetut OS-päätteisiä. Täten esimerkiksi C:stä ylöspäin sävelnimet ovat C, Cus, Cis, Dos, D, Dus, Dis, Eos, E, jne. Neljäsosasävelaskelintervallien nimitykset muodostuvat etuliitteillä neljäsosavähennetty, neutraali ja neljäsosaylinouseva. Tällä tavoin esimerkiksi terssit nimetään laajenevassa järjestyksessä: vähennetty, neljäsosavähennetty, pieni, neutraali, suuri, neljäsosaylinouseva ja ylinouseva terssi.

Täysimittaisen sinfoniaorkesterin ja neljäsosasävelaskeluuden yhdistäminen oli pitkäaikainen unelma. Motto-teoksen neljäsosasävelaskelharmonia on muodostettu sekä spektraalisesti taajuuksien näkökulmasta että säveljoukollisesti intervallien näkökulmasta. Motossa kaikilla orkesteri-instrumenteilla, joilla se vain on käytännössä mahdollista, soitetaan neljäsosasävelaskelia, kuten puilla, vaskilla, jousilla, patarummuilla sekä mikrosävelisesti viritetyllä harpulla. Tavallisesta poikkeavasti, jokaisella jousipultilla on oma itsenäinen stemmansa.Koin, että jousistemmojen itsenäisyys avarsi sävellyksellisiä mahdollisuuksia ryhmitellä ja eriytellä jousistoa tarpeen mukaan vilkkaastikin, tuttijousiston ja viidenkymmenen itsenäisen soolojousen välillä.

Kiitän Radion sinfoniaorkesteria laajamuotoisen 28-minuuttisen teoksen tilaamisesta. Partituurin sävellysprosessi kesti puolisentoista vuotta. Radion sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Dima Slobodeniouk kantaesitti sävellyksen Motto Helsingin Musiikkitalossa 18.3.2016.

Sampo Haapamäki