Logo viululle ja eloelektroniikalle on sävelletty vuonna 2013. Teoksen nimi, Logo, voidaan ajatella liittyvän sen lyhyehköön kestoon, 6 minuuttia. Logo on ensimmäinen teokseni, jossa on mukana eloelektroniikkaa. Instrumentaation näkökulmasta teos on siten minulle avaus uuteen genreen, jonkinlainen lähtökohta mahdolliselle uudelle polulle.

Oli erittäin inspiroivaa säveltää Logo Cursus 1 -kurssin aikana Ircamissa, Pariisissa. Olen kiitollinen kaikille Cursus 2012-13 opettajille (Éric Daubresse, Jean Lochard, Grégoire Lorieux, Mikhail Malt, Alexander Mihalic, Mauro Lanza), erityisesti tutorilleni, Grégoire Lorieuxille. Olen kiitollinen erittäin lahjakkaalle viulistille, Eun Joo Lee:lle, joka kolmessa viikossa loihti ainutlaatuisen kantaesityksen teoksesta.

Logon eloelektroniikassa on käytetty Max/MSP -ohjelmalla seuraavanlaisia moduleja: harmoniointi, taajuussiirto, rakeistus, filtterointi, viive, spektraalinen viive, kaiku ja spatialisointi. Teoksessa on käytetty myös äänitiedostoja,  jotka on muokattu tai luotu seuraavien ohjelmien avulla: Max/MSP, MicroPlayer, OpenMusic, AudioSculpt, Pro Tools, Spear ja Sound Studio. Äänitiedostojen raakamateriaaleina on käytetty mm. Ircam:in viulu-samplejä, ja äänitettä tiibetiläisestä  kellosta. Pierre Stordeur, Cursus-kollega, lainasi minulle tiibetiläistä kelloa, jonka hän oli tuonut Kiinasta, Sichuanin maakunnasta.

Logon eloelektroniikassa on käytetty mm. 3/4-sävelaskelklustereita ja -asteikkoja. Esimerkiksi, viulun soittaessa E-sävelen, tästä sävelestä eloelektroniikka joskus muodostaa 3/4-sävelaskelklusterin tai -asteikon, E-Fus-G-Aos-Ais-Hus-Cis-Dus-E (us-päätteiset neljäsosasävelaskelylennettyjä ja os-päätteiset neljäsosasävelaskelalennettuja säveliä). Yläsävelsarjan 10.-13. yläsävelen väliset intervallit ovat lähellä 3/4-sävelaskelia. Tätä yhteyttä, yläsävelsarjan ja 3/4-sävelaskelasteikon välillä, on käytetty Logossa.

Logossa on vain yksi kirjoitettu tempo, neljäsosanuotti=60, joillakin hidastuksilla ja nopeutuksilla höystettynä. Viulutekstuurit koostuvat enimmäkseen asteikoista, sik-sak-eleistä ja arpeggioista. Sävelkorkeuden näkökulmasta viulustemma koostuu mm. kvinteistä ja 3/4-sävelaskelasteikoista.

Sampo Haapamäki