Homo Sapiens (2020–2022, 27 min) on laulusarja sopraanolle ja orkester(e)ille. Teoksen tilasi Yleisradio Oy / Radion sinfoniaorkesteri ja se on omistettu sopraano Tuuli Lindebergille. Laulusarjassa on kolme orkesterilaulua: 1. Synny!, 2. Kohdusta ja 3. Rakkautemme. Laulusarjan osat voidaan esittää myös yksittäin itsenäisinä orkesterilauluina.

Orkesterilaulu nro 1 Synny! (2020) sopraanolle ja orkesterille on sävelletty Harri Nordellin runoon, joka on julkaistu runokokoelmassa Huuto ja syntyvä puu (1994). Runossa on seitsemän riviä, yhteensä 15 sanaa. Mielestäni runo on onnistuttu puristamaan iskevän tiiviiksi, ollen samalla monimerkityksellisen ilmaisuvoimainen. Orkesterilaulun nro 1 kadenssi on sopraanosolistin oma.

Orkesterilaulu nro 2 Kohdusta (2022) sopraanolle, harpulle ja jousiorkesterille on sävelletty allekirjoittaneen runoon (2022). Ennen kuin aloin kirjoittamaan, etsiskelin melko kauan reunimmaisten osien (siinä vaiheessa jo tiedossa olleiden) runojen väliin sopivaa valmista tekstiä, jollaista en onnistunut löytämään. Sitä kautta lopulta päätin yrittää itse kirjoittaa näkemykseni mukaan laulusarjan keskiosaan tarvittavan runon.

Orkesterilaulu nro 3 Rakkautemme (2022) sopraanolle ja sinfoniaorkesterille on sävelletty Ville Hytösen runoon, joka on julkaistu runokokoelmassa Idän musta joutsen (2009). Mielestäni runossa on inspiroivasti vangittu omaperäisen monitulkintainen sanoma. Olikin innoittavaa saada musiikin kautta käsitellä runon sisältöä.

COVID-19-pandemia vaikutti laulusarjan sävellysprosessiin, säveltäminen tapahtui kahdessa eri vaiheessa: Ensin vuonna 2020 valmistui orkesterilaulu nro 1 Synny!, jonka kantaesitti Tuuli Lindeberg ja Radion sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Hannu Lintu 2.10.2020. Toisessa vaiheessa vuonna 2022 valmistuivat orkesterilaulut nro 2 Kohdusta ja nro 3 Rakkautemme. Näiden kahden vaiheen välissä sävelsin Helsingin kaupunginorkesterin tilaaman (ns. Helsinki-variaatiot -tilaussävellysprojektin) teoksen Historia (2022) suurelle orkesterille.

Palattuani Historia:n jälkeen säveltämään Homo Sapiens:ia, oli sähköistävää pyrkiä loikkaamaan kuin lennossa takaisin jo pari vuotta aiemmin ‘liikkeelle laukaistuun’ laulusarjan tunnemaailmaan, orkesterilaulujen säveltämiseen kielellis-laulullisine kiehtovuuksineen. Homo Sapiens on rakentunut vilpittömän runolähtöisesti, tekstiuskollisten tunnevyyhtien ilmaisusta käsin. Oli erityisen inspiroivaa saada säveltää sopraano Tuuli Lindbergille ja Radion sinfoniaorkesterille kapellimestarinaan Anna-Maria Helsing.

Orkesterilaulusarja musiikillisena lajina on sangen innoittava monipuolisine tekstin, laulun ja orkesterin yhteisvuorovaikutuksineen. Ikioman äidinkielen ja sävelkielen tietynlaiseen yhteensulautumiseen pyrkiminen on tuttuudessaan tuntunut luontevalta tavoitteelta. Yhtäältä tarkoituksena on ollut kunnioittaa tekstin merkityssisältöjä ja samalla pureutua itse tekstin rakenteisiin musiikillisin keinovaroin. Esimerkiksi, alkuperäistä tekstiä on saatettu pilkkoa osiin purkamalla sanoja tavuihin ja äänteisiin, ja sitä kautta koettaa foneettisesti sulauttaa tekstiä olennaiseksi osaksi sävellyksen akustiikkaa.

Ihmisäänen huikea kyky tuottaa mitä moninaisimpia äänenvärejä mahdollistaa suunnattoman määrän musiikillisia asioita eksakteista kielellisistä merkityssisällöistä mitä eriskummallisimpiin nonsense-sointeihin. Esimerkiksi, vokaalien ääntäminen, joka on toisaalta hyvin arkinenkin asia, vaatii yllättävän monimutkaisen ja muovautuvan ‘artikulaatiokoneiston’ kaikkine suun muotoineen ja kielen asentoineen. Miltei kuin, kuvaannollisesti ilmaistuna, puhallinsoittimen putki alkaisi yhtäkkiä pullistella tai jousisoittimen muoto vaihdella. Ihmisääni pystyykin plastisuutensa myötä muovautumaan ikään kuin moniksi eri instrumenteiksi. Musiikillisesta näkökulmasta lauluäänessä piilee potentiaalisesti koko ihmiselon kirjo.

Sampo Haapamäki