© Sampo Haapamäki 2020

säveltäjä composer

Synny ! (2020)

10'


orkesterilaulu

(laulusarjan 1. osa)


sopraanolle ja orkesterille


solisti ja 43 muusikkoa:

soolosopraano +

2(pic)22(bcl)2(cbsn), 2221, T+3 perc., hrp., jouset 6-6-4-4-3


[2 huilua (2. huilun lisäsoitin pikkolo), 2 oboeta, 2 B-klarinettia (2. klarinetin lisäsoitin B-bassoklarinetti), 1 fagotti, 1 kontrafagotti, 2 F-käyrätorvea, 2 C-trumpettia, 1 tenoripasuuna, 1 bassopasuuna, 1 tuuba, patarummut (1 soittaja), lyömäsoittimet (3 soittajaa), harppu, 6 I viulua, 6 II viulua, 4 alttoviulua, 4 selloa, 3 kontrabassoa (5 kieltä, matalin kieli H]



tilannut Yleisradio Oy / Radion sinfoniaorkesteri

omistettu Tuuli Lindebergille



teksti Harri Nordellin runokokoelmasta

'Huuto ja syntyvä puu' (1994)


                Tämä on ensimmäinen;


                palanut sikiö,

                tuhkanaisen synnyttämä


                salamanpyydystäjä,


                sinulle annettu.


                Olemaan toinen sinussa.

                Toinen näkeminen.




kantaesitys:

perjantaina 2.10.2020 klo 20

Tuuli Lindeberg, sopraano

Radion sinfoniaorkesteri


[Kaisa Kortelainen, huilu - Hanna-Kaarina Heikinheimo, huilu/pikkolo - Kyeong Ham, Francisco Almazán, oboe - Han Kim, klarinetti - Giuseppe Gentile, klarinetti/bassoklarinetti - Otto Virtanen, fagotti - Arvid Larsson, kontrafagotti - Jukka Harju, Péter Jánosi, käyrätorvi - Tomas Gricius, Miikka Saarinen, trumpetti - Darren Acosta, tenoripasuuna - Matthew Winter, bassopasuuna - Ari-Pekka Kujala, tuuba - Naoki Yasuda, patarummut - Jerry Piipponen, Jani Niinimäki, Antti Ohenoja, lyömäsoittimet - Sivan Magen harppu - Jari Valo, Petri Aarnio, Paula Sundqvist, Zoltán Takács, Elina Päkkilä, Tarja-Leena Kircher, 1. viulut - Laura Vikman, Kaisa Kallinen, Ville Koponen, Mirka Malmi, Jukka Pohjola, Helmi Horttana, 2. viulut - Camilla Vilkman, Ezra Woo, Olli Kilpiö, Lauri Laasonen, alttoviulut - Jukka Rautasalo, Timo Alanen, sellot - Aapo Juutilainen, Erkki Tuura, Pekka Saarinen, kontrabassot]


Hannu Lintu, kapellimestari

Musiikkitalo, Konserttisali

Mannerheimintie 13 A

Helsinki


Suomen säveltäjät 75 vuotta

https://yle.fi/aihe/tapahtuma/2020/10/02/

suomen-saveltajat-75-vuotta


Katso ja kuuntele Yle Areenassa:

https://areena.yle.fi/1-50570927?seek=3446





ohjelmateksti


Synny! (2020, 10 min) on orkesterilaulu sopraanolle ja orkesterille. Sävellys on omistettu sopraano Tuuli Lindebergille. Synny! on ensimmäinen osa Radion sinfoniaorkesterin tilaamasta laulusarjasta. Laulusarjan osat voidaan esittää yksittäin itsenäisinä orkesterilauluina. Orkesterilaulun kadenssi on sopraanosolistin oma.


Synny! on sävelletty Harri Nordellin runoon, joka on julkaistu runokokoelmassa Huuto ja syntyvä puu (1994). Runossa on seitsemän riviä, yhteensä 15 sanaa. Mielestäni runo on onnistuttu puristamaan iskevän tiiviiksi, ollen samalla monimerkityksellisen ilmaisuvoimainen.


Synny! on ensimmäinen orkesterilauluni, mutta järjestyksessä kolmas laulullinen sävellykseni, jota ennen syntyivät Pasi Hyökille omistettu Haljennut (2004, 7 min) sopranista-baritonille ja jousitriolle, ja Helsingin kamarikuorolle omistettu Maailmamaa (2010, 40 min) sekakuorolle ja nauhalle. Kaikissa näissä kolmessa teoksessa laulajien laulamat tekstit ovat suomenkielisiä. Sitä vastoin Maailmamaan ääninauhoissa on käytetty yhteensä 16 eri kieltä. Kuitenkin, laulumusiikin saralla, ikioman äidinkielen ja sävelkielen tietynlaiseen yhteensulautumiseen pyrkiminen onkin tuttuudessaan tuntunut luontevalta tavoitteelta. Yhtäältä tarkoituksena on ollut kunnioittaa tekstin merkityssisältöjä ja samalla pureutua itse tekstin rakenteisiin musiikillisin keinovaroin. Esimerkiksi, alkuperäistä tekstiä on saatettu pilkkoa osiin purkamalla sanoja tavuihin ja äänteisiin, ja sitä kautta koettaa foneettisesti sulauttaa tekstiä olennaiseksi osaksi sävellyksen akustiikkaa.


Ihmisäänen huikea kyky tuottaa mitä moninaisimpia äänenvärejä mahdollistaa suunnattoman määrän musiikillisia asioita eksakteista kielellisistä merkityssisällöistä mitä eriskummallisimpiin nonsense-sointeihin. Esimerkiksi, vokaalien ääntäminen, joka on toisaalta hyvin arkinenkin asia, vaatii yllättävän monimutkaisen ja muovautuvan ’artikulaatiokoneiston’ kaikkine suun muotoineen ja kielen asentoineen. Miltei kuin, kuvaannollisesti ilmaistuna, puhallinsoittimen putki alkaisi yhtäkkiä pullistella tai jousisoittimen muoto vaihdella. Ihmisääni pystyykin plastisuutensa myötä muovautumaan ikään kuin moniksi eri instrumenteiksi. Musiikillisesta näkökulmasta, lauluäänessä piilee potentiaalisesti tavallaan koko ihmiselon kirjo.


Orkesterilaulu musiikillisena lajina on sangen innoittava monipuolisine tekstin, laulun ja orkesterin yhteisvuorovaikutuksineen. Oli erityisen inspiroivaa saada säveltää orkesterilaulu Synny! Tuuli Lindebergille ja Radion sinfoniaorkesterille kapellimestarinaan Hannu Lintu.


Sampo Haapamäki