© Sampo Haapamäki 2023
säveltäjä composer
Rakkautemme (2022)
10'
orkesterilaulu nro 3
sopraanolle ja sinfoniaorkesterille
[kolmiosaisesta laulusarjasta
Homo Sapiens (2020–2022, 27min)]
solisti ja 79 muusikkoa:
soolosopraano +
3(pic)3(eh)3(bcl)3(cbsn)/4331/T+3/hrp/pno/jouset 14-12-10-8-6:
[2 huilua, 1 pikkolo, 2 oboeta, 1 englannintorvi, 2 B-klarinettia,
1 B-bassoklarinetti, 2 fagottia, 1 kontrafagotti, 4 F-käyrätorvea,
3 C-trumpettia, 2 tenoripasuuna, 1 bassopasuuna, 1 tuuba, patarummut (1 soittaja), lyömäsoittimet (3 soittajaa), 1 harppu, piano, 14 I viulua, 12 II viulua, 10 alttoviulua, 8 selloa,
6 kontrabassoa (5 kieltä, matalin kieli H)]
tilannut Yleisradio Oy / Radion sinfoniaorkesteri
omistettu Tuuli Lindebergille
teksti Ville Hytösen runokokoelmasta
'Idän musta joutsen' (2009)
kun kello löi neljä kertaa
ihailimme sen mekanismia
me ihailimme ihmiskonetta
meissä itsessämme
erinäisten syiden takia tämä
oli rakkautemme hirvittävin hedelmä
kun kello löi viisi kertaa
näin jo kalakaupat joihin teräshaikarat, joutsenet
pakenivat
näin tumman turvonneen vatsasi, kuolleen
ihmiskoneen sen sisällä, sen veriset
metallia puhkovat hampaat, sen johtimet
ja lähettimet
sen täydellisen lapsen olemuksen
tänä yönä me murrumme toista vasten
toinen sähköveturi vasten toista
me murrumme ja kello lyö
kuusi kertaa
ANNA-MARIA HELSING, kapellimestari
Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali
lisätietoja:
https://yle.fi/aihe/tapahtuma/2023/03/10/musica-nova-helsinki
https://musicanova.fi/event/radion-sinfoniaorkesteri-anna-maria-helsing-tuuli-lindeberg/
Katso ja kuuntele Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-64554924?seek=5796
ohjelmateksti
Rakkautemme (2022, 10 min) on orkesterilaulu sopraanolle ja sinfoniaorkesterille. Sävellys on omistettu sopraano Tuuli Lindebergille. Rakkautemme on kolmas osa Radion sinfoniaorkesterin tilaamasta laulusarjasta Homo Sapiens (2020–2022). Laulusarjan osat voidaan esittää yksittäin itsenäisinä orkesterilauluina.
Orkesterilaulu nro 3 Rakkautemme (2022) sopraanolle ja sinfoniaorkesterille on sävelletty Ville Hytösen runoon, joka on julkaistu runokokoelmassa Idän musta joutsen (2009). Mielestäni runossa on inspiroivasti vangittu omaperäisen monitulkintainen sanoma. Olikin innoittavaa saada musiikin kautta käsitellä runon sisältöä.
Laulusarjan Homo Sapiens (2020–2022) muut osat ovat 1. Synny! (2022) sopraanolle ja orkesterille, ja 2. Kohdusta (2022) sopraanolle, harpulle ja jousiorkesterille. Laulusarja on järjestyksessä kolmas laulullinen teokseni, jota ennen syntyivät Pasi Hyökille omistettu Haljennut (2004, 7 min) sopranista-baritonille ja jousitriolle, ja Helsingin kamarikuorolle omistettu Maailmamaa (2010, 40 min) sekakuorolle ja nauhalle. Kaikissa näissä kolmessa teoksessa laulajien laulamat tekstit ovat suomenkielisiä. Sitä vastoin Maailmamaan ääninauhoissa on käytetty yhteensä 14 eri kieltä. Kuitenkin, laulumusiikin saralla, ikioman äidinkielen ja sävelkielen tietynlaiseen yhteensulautumiseen pyrkiminen onkin tuttuudessaan tuntunut luontevalta tavoitteelta. Yhtäältä tarkoituksena on ollut kunnioittaa tekstin merkityssisältöjä ja samalla pureutua itse tekstin rakenteisiin musiikillisin keinovaroin. Esimerkiksi, alkuperäistä tekstiä on saatettu pilkkoa osiin purkamalla sanoja tavuihin ja äänteisiin, ja sitä kautta koettaa foneettisesti sulauttaa tekstiä olennaiseksi osaksi sävellyksen akustiikkaa.
Ihmisäänen huikea kyky tuottaa mitä moninaisimpia äänenvärejä mahdollistaa suunnattoman määrän musiikillisia asioita eksakteista kielellisistä merkityssisällöistä mitä eriskummallisimpiin nonsense-sointeihin. Esimerkiksi, vokaalien ääntäminen, joka on toisaalta hyvin arkinenkin asia, vaatii yllättävän monimutkaisen ja muovautuvan ’artikulaatiokoneiston’ kaikkine suun muotoineen ja kielen asentoineen. Miltei kuin, kuvaannollisesti ilmaistuna, puhallinsoittimen putki alkaisi yhtäkkiä pullistella tai jousisoittimen muoto vaihdella. Ihmisääni pystyykin plastisuutensa myötä muovautumaan ikään kuin moniksi eri instrumenteiksi. Musiikillisesta näkökulmasta, lauluäänessä piilee potentiaalisesti tavallaan koko ihmiselon kirjo.
Orkesterilaulu musiikillisena lajina on sangen innoittava monipuolisine tekstin, laulun ja orkesterin yhteisvuorovaikutuksineen. Oli erityisen inspiroivaa saada säveltää orkesterilaulu Rakkautemme Tuuli Lindebergille ja Radion sinfoniaorkesterille kapellimestarinaan Anna-Maria Helsing.
Sampo Haapamäki